Tässä kirjoituksessa käsitellään FC Jokereiden tarinaa. Jääkiekkomoguli osti vuonna 1998 Veikkausliigan pronssijoukkue PK-35:n paikan sarjasta ja nimenvaihdoksen myötä FC Jokereiden tavoitteena oli haastaa Helsingin suurseura HJK sekä tavoitella menestystä myös kansainvälisillä pelikentillä. FC Jokerit tuli Veikkausliigaan rytinällä ja lähti sieltä yhtä nopeasti. Luomuksena joukkueen perustaminen ja lopettaminen jakaa yhä edelleen mielipiteitä puolesta ja vastaan.
(FC Jokereiden tarina kattoi vuodet 1999-2004. Vuonna 2012 vannoutuneimmat kannattajat herättelivät seuran toiminnan uudelleen eloon nimellä Jokerit FC.) |
FC Jokereiden tarina
FC Jokereiden tarina päättyi siihen mistä se oli saanut alkunsa. Nimittäin rahaan. Jääkiekkomoguli Hjallis Harkimo halusi laajentaa dynastiaansa myös jalkapallon puolella ja oli suunnitellut jalkapallostadionin rakentamista Helsinkiin. Harkimo oli ostamassa Veikkausliigassa pelaavan FinnPan toimintaa, mutta Finnairin Palloilijoiden pudotessa jalkapallon pääsarjasta huomio kiinnittyi evakkoseura PK-35:n, joka oli sijoittunut kaudella 1998 Veikkausliigassa kolmanneksi. Joukkueen päävalmentaja Pasi Rautiainen oli nostanut PK-35:n Kolmosesta nousu per kausi- periaatteella aina Veikkausliigaan asti. Joukkueen nimi vaihtui FC Jokereiksi ja kotipeliasuksi valittiin musta pelipaita, jossa Jokereiden tuttu narri kökötti jalkapallon päällä. Päävalmentajana pysyi Pasi Rautiainen ja tavoitteena oli nostaa FC Jokerit paikallisvastustaja HJK:n haastajaksi sekä tavoitella paikkaa kansainvälisiltä areenoilta.
Uuden seuran taival alkoi lupaavasti kaudella 1999, jolloin FC Jokerit sijoittui Veikkausliigassa neljänneksi menettäen niukasti pronssisen mitalin turkulaiselle FC Interille. Jalkapallon Suomen Cupissa FC Jokerit voitti samana vuonna mestaruuden päihittämällä Cupin finaalissa pietarsaarelaisen FF Jaron Antti Sumialan maaleilla 2-1. Vuonna 2000 Helsinkiin valmistui upouusi jalkapallostadion, joka kantaa nykyään Bolt Arenan nimeä (tuolloin Finnair Stadium, virallinen nimi Töölön jalkapallostadion). Seura satsasi kauteen tosissaan ja hankki riveihinsä mm. Shefki Kuqin, joka voittikin Veikkausliigan maalikuninkuuden kaudella 2000. Mainittava on että FC Jokerit tuli tunnetuksi nimimiehistä, joita haalittiin seuran riveihin suurella rahalla. Juuri tämä oli yksi niistä juurisyistä, joiden vuoksi FC Jokerit ajautui myöhemmin vaikeuksiin. Joukkueen riveissä pelasi Kuqin lisäksi mm. Aleksei Eremenko jr., Mika Väyrynen ja Timo Marjamaa.
(Mika Väyrynen puolusti pitkällä urallaan myös FC Jokereiden mainetta ja kunniaa.) |
Missä meni vikaan?
FC Jokerit osoittautui loputtomaksi rahareiäksi, joka ei toisaalta tuonut menestystä pelillisesti eikä toisaalta myöskään taloudellisesti. Kausi 2001 oli pelillinen katastrofi, kun FC Jokerit putosi kauden päätteeksi Ykköseen. FF Jaro kosti nyt muutaman vuoden takaisen Cup-finaali tappion pudottamalla narripaidat putoamiskarsinnassa sarjaa alemmas. Yleisöä FC Jokerit ei kiinnostanut, vaikkakin joukkueella oli aktiviinen kannattajaryhmä, joka tunnettiin nimellä 116% Boys. Prosenttiryhmä toi Suomeen brittityylisen kannattajakulttuurin ja oli mukana FC Jokereiden vieraspeleissä. Yksi kannattajaryhmän jäsen oli nykyisen Vasemmiston kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Prosenttipojat tulivat kuuluisaksi ainakin suomalaisen kannattajaskenen pahamaineisimmista tsänteistä: "Missä on Holsti? Missä on Palo? Steen Steen Christensen!" (Tanskalainen Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä vuonna 1997.) 116% Boys olikin FC Lahden kannattajaryhmä FCLK:n ohella merkittävä tekijä suomalaisessa kannattajakulttuurissa. Mukana kuvioissa olivat niin sanotut "myllyt" eli etukäteen sovitut tappelut kannattajaryhmien välillä.
Kovasta yrityksestä ja markkinoinnista huolimatta yleisö ei ottanut FC Jokereita omakseen ja toive jääkiekon parista jalkapalloon siirtyvien kannattajien mukaantulosta jäi ennenaikaiseksi. FC Jokereiden lipputulot olivat vain murto-osa siitä mitä Jokerit tahkoi jääkiekon puolella. Jalkapalloseura tuotti joka vuosi miljoonatappiota eikä FC Jokerit loppujen lopuksi pystynyt vakiinnuttamaan paikkaansa helsinkiläisessä jalkapallossa. Toisaalta halua sitoutumiseen oli, koska FC Jokerit sai junioritoiminnan käyntiin varsin kohtuullisesti mitä ei tapahtunut esimerkiksi FC Mikkelin kohdalla (lue edellinen kirjoitus). FC Jokerit nousi takaisin Veikkausliigaan kauden 2002 päätteeksi ja Pasi Rautiainen palasi takaisin seuran peräsimeen saatuaan ensin potkut kauden 2000 jälkeen taloudellisten vaikeuksien takia. Lyhyen ajan sisällä päävalmentajan paikalla nähtiin hollantilainen Jan Everse ja Ville Lyytikäinen, joista Everse erotettiin tehtävistä kesken kauden 2001. Kansainvälisillä pelikentillä FC Jokerit kohtasi West Hamin vuonna 1999 ja TsSKA Kiovan vuonna 2001, mutta se ei suurta yleisöä innostanut.
FC Jokereiden tarina tuli päätökseen kaudella 2003, jolloin joukkue sijoittui kymmenenneksi keräämällä saman verran sarjapisteitä kuin FC Jazz ja FC Hämeenlinna. Toiminta oli tullut tiensä päähän ja uusia omistajakuvioita viriteltiin sekä Saksaan että Hollantiin, mutta ne eivät ottaneet tuulta alleen. Tämä saattaa toki olla suomifutiksen kannalta hyvä ratkaisu. Päävalmentajaksi Ville Lyytikäisen jälkeen palannut Pasi Rautiainen sai todistaa FC Jokereiden mahalaskua suomalaiselta jalkapallotaivaalta. Ironista kyllä on, että Rautiainen oli se henkilö, joka oli luonut pohjan menestykselle PK-35:n peräsimessä. Television Mestarien liigan studiossa kukaan ei muistanut lainkaan, että asiantuntija Rautiainen valmensi kyseistä futisjoukkuetta Suomessa. FC Jokerit pelasi viimeisen ottelunsa Tampereella helmikuussa 2004 Paavo Arhinmäen ja "Jonen" laulaessa katsomossa "Niin Kaunis On Maa". Päävalmentaja Pasi Rautiaisen silmät kostuivat.
(Värikkäänä persoonana tunnettu Pasi Rautiainen valmensi FC Jokereita kahteen otteeseen.) |
FC Jokerien toiminnan otti vastuulleen HJK ja seura jatkoi nyt Klubi04:n nimellä ja ko. seura pelaa kaudella 2022 Miesten Kakkosessa. Vantaalle vuonna 2002 perustettu AC Allianssi huolehti narripaitojen junioreista (Jokrut). Allianssin nousua ja tuhoa käsitellään todellakin vielä myöhemmin tämän syksyn aikana.
Harri Harkimolle on annettava kaikki kunnia halusta kehittää suomalaista jalkapalloa ja pristysruiskeesta stadilaiselle palloilulle. Harkimon ansiosta Helsingin Töölössä on nyt toimiva futisareena fasiliteetteineen. Lisäksi katsomoihin ilmestyivät kannattajaryhmät kannatuslaulujensa ja tifojensa kanssa - hyvässä ja pahassa -. Toisaalta futisjoukkuetta ei pyöritetä ilman pitkän aikavälin suunnitelmia. Suomalainen jalkapallo ei myöskään ole mikään rahasampo, joka alkaa tuottaa rahaa pelkällä tahdonvoimalla tai haalimalla suurella rahalla rivit täyteen nimimiehiä. Toiminta ei myöskään välttämättä ole kannattavaa, jos siitä puuttuu perusta ja perinteet. Kilpailevaa toimintaa on vaikea pitää yllä pelkästään rahalla, jos suurta yleisöä ei vain kiinnosta. Lähihistoria on osoittanut, että pääkaupunkiseudulle ei ole muodostunut vahvaa kilpailijaa HJK:lle.
2000- luku on myös osoittanut, että edellä mainitut perinteetkään eivät välttämättä auta pitämään pystyssä uskottavaa toimintaa. Tällä kaudella Veikkausliigassa pelaava Helsingin IFK painii todellisten talousvaikeuksien kanssa toimintaa uhkaa päättyminen konkurssiin. Vanhoista legendoista mm. Myllykosken Pallo ja Rovaniemen Palloseura ovat vajonneet lähes unhon alhoon. FC Haka ja KTP ovat nousseet takaisin jalkapallokartalle oltuaan tovin hakoteillä. Odotamme mielenkiinnolla millaisia liikkeitä helsinkiläisellä jalkapallokartalla seuraavaksi tapahtuu.
Vai tapahtuuko mitään?
Kirjalähde:
Veikkausliigan tarinat ja sankarit, Peltonen ja Sarelius
Suomalaista kannattajakulttuuria on käsitelty eri nettilähteissä. Yhtenä näistä mainittakoon Jalkapallon Satuaikaa- blogi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/17/fc-jokereiden-tarina-jai-lyhyeksi
https://www.is.fi/veikkausliiga/art-2000000504894.html
http://futisforum2.org/index.php?topic=34353.50
Veikkausliigan ja mestaruussarjan tilastoja:
http://www.rsssf.com/tablesf/finhist.html