Tervetuloa Kuolemanlohko- blogiin

Miksi alan kirjoittamaan urheilusta? 

Urheilukentän vieressä asuneena urheilu on aina kiehtonyt minua hyvine ja huonoine puolineen. Pallopelien parissa on tullut koettua monet ilot ja surut. Urheilussa häviäjä saa aina sympatiat huolimatta siitä kumpaa osapuolta on aluksi kannustanut. Kuka muistaa George Foremanin ilmeen Zairessa vuonna 1974 hänen hävitessään nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruuden Muhammad Alille legendaarisessa mestaruusottelussa? Itse muistan ikuisesti jalkapallon maailmanmestaruuskisojen finaalin Italiassa vuonna 1990 ja Argentiinan legendaarisen kymppipelaaja Diego Maradonan katkerat kyyneleet Saksalle hävityn ottelun jälkeen. Ikään kuin symbolina Maradonan ura kääntyi kisojen jälkeen laskusuuntaan ja hänestä tuli toisessa kotimaassaan Italiassa suuri saatana. Suomalaisille on varmasti tullut tutuksi jääkiekkoilija Teppo Nummisen itkuun purskahtaminen hävityn kiekkofinaalin jälkeen Torinon 2006 olympiafinaalin jälkeen. 

(Vuoden 1990 jalkapallon maailmanmestaruuskisat Italiassa päättyivät futislegenda Diego Maradonan osalta katkeriin kyyneliin loppuottelussa Saksaa vastaan. Edellisten kisojen rakastettu mestari ei omien sanojensa mukaan voinut katsoa edes katsoa lapsiaan silmiin hävityn mestaruusottelun jälkeen. Vuoden 1990 kisojen jälkeen Maradona joutui median pyöritykseen omassa seurassaan Napolissa ja hänen uransa Italiassa päättyi seuraavana vuonna.)

Ehkä se urheilun viehätys piilee juuri tässä. Huippu-urheilussa olet joko suuri sankari tai luuseri, täysi paska. Lisäksi urheilussa suurista idoleista voi lyhyessä ajassa tulla pelkkiä nollia ja ihmispoloisia. Diego Maradonan, Mika Myllylän ja Arto Tolsan tragediat ovat meille varmasti tuttuja. Lisäksi moneen sankaritarinaan liittyy urheilu-uran jälkeinen epäonnistuminen työelämässä, ihmissuhteissa ja ennen kaikkea henkilökohtaisessa elämässä. Sopeutumattomuus todelliseen elämään urheilu-uran jälkeen voi olla miltei mahdottomuus. Aikaisemman gloorian ja hehkutuksen jälkeen hiljaisuutta ja tavallisen arjen tylsistyttämää mieltä on helppo lääkitä alkoholilla, huumeilla ja lääkkeillä. Päihteiden myötä kuvioihin astuu perheväkivalta, rikkoutuneet ihmissuhteet ja pellen rooli mediassa. Entisistä sankareista tulee tavan taviksien silmissä huvittavia luusereita, jotka toimivat tosielämän sirkuspelleinä. Omat ongelmat voi peitellä nauramalla niille, joilla menee vielä huonommin. Ja jos naurun kohde on entinen urheilutähti, niin mikäs sen parempaa.

(Muhammad Ali oli 1960-luvun suuri sankari, joka voitti nyrkkeilyuransa aikana kolmesti raskaansarjan maailmanmestaruuden. Kehässä ylivertainen sankari oli kehän ulkopuolella myös karismaattinen kansalaisoikeusaktivisti, joka ajoi mustien oikeuksia rotuvihan myllertämässä USA:ssa. Mutta vaikuttiko hänen taustassaan jokin muukin, joka vaikutti aivan liikaa Alin elämään ja päätöksiin? Muhammad Ali kärsi loppuelämänsä terveysongelmista ja joutui kamppailemaan Parkinsonin tautia vastaan. Vuonna 1980 päättyneen uran jälkeen Muhammad Ali oli lähes rahaton.)

Kuolemanlohko- blogi käsittelee juuri tätä asetelmaa. Urheilussa olet tähti tai sitten et ole mitään. Blogi käsittelee urheilun loistoa, sankaritekoja ja sen varjopuolia: nousua, uhoa ja tuhoa. Se pohtii samalla sitä kysymystä, että miksi me palvomme urheilusankareita niin paljon? Miksi olemme valmiit antamaan urheilutähdille niin paljon anteeksi vain siksi, että he ovat maailman parhaita nyrkkeilyssä, yleisurheilussa tai jääkiekossa? Entäs kun huomaamme, että huippu-urheilija onkin elävä ihminen, jolla on arjen ihmisen arkiset ongelmat? Miksi emme voi hyväksyä tätä tosiasiaa. Aikaisemmin olen kirjoittanut jalkapallosta, mutta nyt laajennan skaalaa muihin lajeihin; nyrkkeilystä mäenlaskuun. Blogin tarkoitus ei kuitenkaan ole mässäillä ja retostella ihmisten epäonnistumisillä. Vaikka ihminen olisikin entinen tai edesmennyt urheilutähti, niin hänellä on silti omaiset ja perhe, joille tämä tähti on ollut rakastettava lapsi, sisko, veli tai aviomies.Tämän blogin tarkoitus on vain kertoa miten asiat ovat menneet ja muutenkin ajatuksena on pohtia sitä miten asiat voivat mennä pieleen. Jopa kohtalokkain seurauksin.

Tervetuloa mukaan Kuolemanlohko- blogiin!